Nä­ke­mät­tä kau­nis Son­ja Vou­ti­lai­nen

Olen 25-vuotias tamperelaistunut savolaismimmi. Päiväni kuluvat pääsääntöisesti enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi opiskellen ja isona minusta tulee sosionomi. 

Rakastan pöhköjä sanaleikkejä matkustaessa ja muutoinkin, tatuointeja, itseni toteuttamista kirjoittamisen ja piirtämisen muodossa sekä garderobini kartuttamista kirpputoreilla ravaten. Uskon luonnehoroskooppeihin ja kohtaloon, pelkään kummitusjunia ja karhuja ja tahdon elää niin, etten vain odota tulevaa.

Olen myös parantumaton romantikko ja retiniitikko. Omaan siis Retinitis pigmentosa -nimisen silmäsairauden, jonka ansiosta minulla on muun muassa heikko kauko- ja lähinäkö, repaleinen näkökenttä ja huono hämäränäkö. Toiminnallinen näköni on kuitenkin vielä melko hyvä, mistä johtuen menen usein läpi täysin näkevästäkin.

Suurin syy siihen, että haluan kirjoittaa elämästäni on ihmisten ymmärtämättömyys. Yllättävän yleinen käsitys on, että jos et "näytä" näkövammaiselta, niin ethän sinä sitä voi ollakaan. 

Tahdon näyttää millaista elämä on näiden vähän huurtuneiden silmien läpi katsottuna ja auttaa ihmisiä ymmärtämään myös sitä harmaata aluetta, joka näkevän ja sokon välille jää. 

[Lähikuva Sonjasta, joka katsoo tyynesti suoraan kameraan. Kuva on mustavalkoinen ja sen alakulmassa on turkoosi Näkemättä kaunis -logo.]

Lähikuva Sonjasta, joka katsoo suoraan kameraan. Kuva on mustavalkoinen ja sen alakulmassa on turkoosi Näkemättä kaunis -logo.