Siirry pääsisältöön

Mennään ratikalla

Ratikka on suosittu kulkuväline Tampereella🚋. Myös moni näkövammainen käyttää ratikkaa, koska se on monilta osin esteetön ja helppo käyttää. Tampereen kaupungin vammaisneuvosto myönsikin vuoden 2023 esteettömyyspalkinnon Tampereen Ratikalle. Näkevä julkisen liikenteen käyttäjä ei kuitenkaan huomaa, mitä haasteita näkövammainen voi kohdata matkustaessaan. Tämän vuoksi kutsuimme Nyssen asiakkuuspäällikön testaamaan, millaista on matkustaa ratikalla, kun näköaistia on vain hieman tai ei lainkaan käytössä.

Tapaamisen aluksi keskustelimme näkövammaisuudesta, opastamisesta sekä näkövammaisen matkustajan ratikkamatkustamisen ongelmista. Omakohtaisen kokemuksen saamiseksi, asiakkuuspäällikkö laittoi silmänpohjarappeumaa simuloivat lasit silmille, otti valkoisen kepin käteen ja lähti oppaan kanssa matkaan.

Silmänpohjan rappeumaa sairastava ei voi nähdä näkökentän keskiosalla kunnolla. Tämä vaikeuttaa lukemista ja myös muuta tarkkaa näkemistä vaativaa työtä kauko- ja lähietäisyydellä. Näkökentän äärialueiden normaali laajuus mahdollistaa kohtalaisen vaivattoman liikkumisen näöntarkkuuden heikkoudesta huolimatta.

Ratikkapysäkeillä on ohjaavat laatat, jotka ohjaavat valkoisen kepin käyttäjän ratikan kakkosovelle. Talviaikaan laatat kuitenkin peittyvät lumen ja hiekoitushiekan alle, joten ovi on löydettävä muilla keinoilla.

Ratikalla matkustaminen on asiakkuuspäällikölle tuttua ja näköaistia pystyi hieman hyödyntämään, joten oven löytämisessä auttoivat tieto mihin kohtaan ovi suunnilleen tulee ja oven ympärillä näkyvät valonauhat.

Mikäli samalle pysäkille pysähtyy kaksi eri linjaa, eikä ratikan numeroa näe, on varmistettava muilta matkustajilta, kumpi linja pysähtyi, jotta osaa mennä oikeaan ratikkaan. Tätä asiaa helpottaisi ulkokuulutus, jonka kuljettaja voi tehdä havaitessaan pysäkillä henkilön valkoisen kepin kanssa.

Ratikan sisällä lattiassa kulkee koholla oleva ohjaava lista, jonka tuntee valkoisella kepillä. Lista ohjaa ovelta lippulaitteelle ja siitä näkövammaisille tarkoitetuille istumapaikoille. Ruuhkaisessa ratikassa monet jalat ovat listan päällä, joten sen seuraaminen valkoisella kepillä ei onnistu. Tämä vaikeuttaa lippulaitteen ja istumapaikan löytämistä.

Maksoimme matkan matkakortilla, jolloin täytyy kuulla laitteen merkkiääni varmistuakseen, että matka on maksettu. Käytössä oleva, kosketusnäyttöön ja visuaaliseen palautteeseen perustuva lippulaite, on näkövammaiselle esteellinen. Näkövammainen ei näe lippua leimatessaan, miltä näyttö näyttää ja mitä matkakortilta veloitetaan. Esimerkiksi onko matka veloitettu kahteen kertaan. On tärkeää, että lippulaitteiden äänenvoimakkuutta ja toimivuutta seurataan ja tulevia laitteita kehitetään saavutettavammaksi.

Ratikan sisäkuulutus kertoo, mikä on seuraava pysäkki ja mihin suuntaan ovet aukeavat. Kuulutus auttaa näkövammaista poistumaan oikealla pysäkillä oikeasta ovesta.

Näkövammaisen poistuminen ratikasta saattaa olla hidasta. Hitaasti liikkuvien painike on sijoitettu seinälle penkkien väliin. Heikkonäköinen tai sokea henkilö ei lähde käsin tunnustelemalla etsimään painiketta, varsinkaan jos penkeillä istuu matkustajia. Painikkeen siirtämistä helpommin saavutettavaan paikaan on pohdittu.

Paluumatkalle asiakkuuspäällikkö laittoi silmälaput. Matkustaminen vaikeutui huomattavasti, kun näköaistia ei voinut lainkaan hyödyntää. Oikean oven löytäminen oli sattuman kauppaa. Jos ovella olisi äänimajakka, se ilmaisisi ovien paikan. Tämä edellyttäisi poikkeamista EU direktiivin määrittelemistä teknisistä vaatimuksista. Myös toimiminen sisällä ratikassa muuttui huomattavasti vaikeammaksi, vaikka kyseessä oli kokenut matkustaja.

Tampereen ratikan esteettömän matkustamisen edistämiseksi Tampereen seudun joukkoliikenne, Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi ovat tehneet kiitettävästi yhteistyötä eri vammaisjärjestöjen kanssa. On kuitenkin tärkeää, että joukkoliikennettä kehitetään edelleen yhä esteettömämpään suuntaan.

Kiitämme Nyssen asiakkuuspäällikköä kutsumme vastaanottamisesta ja mielenkiinnosta asiaamme kohtaan.