Valkoisen kepin päivä 15.10.

Suomessa on viime vuosina kehitetty raitioliikennettä. Se on hyvä asia, sillä raitioliikenne on ympäristöystävällinen ratkaisu, joka parhaimmillaan takaa sujuvan ja esteettömän liikkumisen. Näkövammaisille raitioliikenteessä on myös uusi riskitekijä.

Helsingissä raitioliikennettä on ollut jo runsaat 130 vuotta ja tavoitteena on, että vuonna 2030 Helsingin seudulla kulkee huomattavasti enemmän raitiovaunuja kuin nyt. Tampereella ensimmäiset raitiovaunut aloittivat liikennöinnin elokuussa 2021. Pikaraitioliikenne Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välisellä radalla alkaa lauantaina 21.10. Myös Vantaalle ja Turkuun on suunnitteilla raitioliikennettä.

Vaikka raitioliikenne on Suomen näkövammaisyhteisön mielestä ekologinen ja järkevä joukkoliikennemuoto, se tuo näkövammaiselle liikkujalle riskitekijän. Pikaraitioliikenteen mukana kaduille tulevat suojateistä poikkeavat ylityspaikat, joissa väistämisvelvollisuus on jalankulkijoilla. Koska uudet raitiovaunut ovat äänettömiä, niiden lähestymistä voi olla vaikea kuulla etenkin talvella, kun lumi vaimentaa äänet. 

Ylityspaikkojen rakentamisen taustalla on ajatus raitioliikenteen sujuvoittamisesta ja nopeuttamisesta. Sitä ei kuitenkaan tule tehdä joidenkin ihmisryhmien turvallisuuden uhalla.

Vaikka valkoinen keppi on tehokas itsenäisen liikkumisen apuväline, ylityspaikalla se ei auta yksinään välttämään vaaroja. Ylityspaikkojen turvallisuutta voidaan sen sijaan parantaa esimerkiksi lisäämällä pysäkin toiseen päähän suojatie ja varustamalla ylityspaikat ääniopasteilla. Turvallisuutta lisäävät myös muusta katutasosta valkoisella kepillä erottuvat erityiset noppakivet, joilla kulkijaa voidaan ohjata liikkumaan oikealla väylällä. 

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tehtävänä on varmistaa muun muassa turvalliset liikenteen palvelut Suomessa kaikille yhdenvertaisesti. Vaikka valkoinen keppi tai opaskoira ovat oivia apuvälineitä, niiden lisäksi liikennesuunnittelussa tarvitaan aidosti kaikki kulkijat huomioivaa esteettömyysajattelua ja kokonaisvaltaista liikenneturvallisuuden hahmottamista.

Lisätietoja:

Näkövammaisten liiton esteettömyysasiantuntija Juha Sylberg, p. 050 596 5025, juha.sylberg@nkl.fi