Kun näkö heikkenee

Näkökyky voi alkaa heikentyä monin erilaisin tavoin. Toisinaan muutos tapahtuu dramaattisesti yhdessä yössä. Joskus taas heikkeneminen on niin hidasta, että sitä on vaikeaa itse havaita. Ongelmia voi olla näöntarkkuudessa, näkökentässä, kontrastien erotuskyvyssä, värinäössä, silmälihasten toiminnassa tai silmien sopeutumisessa valoon ja etäisyyksiin.

Kuka on näkövammainen

Puhekielessä näkövammaisuudella tarkoitetaan sitä, että näön heikkeneminen haittaa merkittävästi ihmisen selviytymistä arjessa. Virallisen näkövammaiseksi määrittelyn tekee aina silmätautien erikoislääkäri tarkkojen kriteerien perusteella.

Näkövammaiseksi katsotaan henkilö, jonka paremman silmän näöntarkkuus jää silmälasienkin kanssa heikommaksi kuin 0.3. Normaali näöntarkkuus on 1.0 tai enemmän. Näkövammaiseksi ei luokitella henkilöä, jonka näkökyky on mahdollista korjata lasien avulla tai jonka toisessa silmässä näkö on normaali.

Näkövammainen henkilö voi olla joko heikkonäköinen tai sokea. Täysi sokeus on harvinaista, ja usein sokeaksikin luokiteltu henkilö erottaa esimerkiksi valon vaihteluita ja kookkaita hahmoja.

Heikkonäköisyys ilmenee hyvin erilaisin tavoin. Se voi vaikuttaa muun muassa lukemiseen, liikkumiseen, asiointiin ja kanssakäymiseen.

Meitä on paljon

Pirkanmaalla asuu yli 5 300 näkövammaista henkilöä. Yhteensä näkövammaisia on Suomessa yli 55 000 henkeä, joista sokeita on noin 10 000.

Näkövammaisuutta aiheuttavat esimerkiksi tapaturmat, perinnölliset syyt ja useat eri sairaudet. Yleisimpiä näistä sairauksista ovat makuladegeneraatio eli silmänpohjan rappeuma, diabeteksesta johtuvat silmänpohjamuutokset sekä glaukooma eli silmänpainetauti.

Suuri osa näkövammaisista henkilöistä on iäkkäitä, sillä useimmat näön heikkenemistä aiheuttavat sairaudet yleistyvät iän myötä.

Lue lisää näkövammaisuudesta Näkövammaisten liiton sivuilta- Ulkoinen linkki.