Siirry pääsisältöön

Nä­kö­vam­mai­sen aikuisen ja luotsin välinen tun­ne­työs­ken­te­ly -tutkimus

Menoksi! Kiinnostaisiko keväästä nauttiminen hyvässä seurassa kulttuurin parissa tai luonnossa kulkien? Haluaisitko antaa tovin aikaasi tieteelle? Tervetuloa mukaan luotsitutkimukseen!

Pyydämme Teitä osallistumaan tähän Tampereen yliopistossa toteutettavaan tutkimukseen, jossa suomen kielen tutkijat selvittävät, kuinka tunteet ja asenteet ilmenevät kielenkäytössä. Toisin sanoen he tutkivat kielellistä affektia. Tarkemmin tätä tarkastellaan näkövammaisuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa havainnoidaan vuorovaikutustilannetta, jossa näkövammainen ja –vammaton liikkuvat yhdessä kaupunkitilassa. Perehdyttyänne tähän tiedotteeseen voitte esittää tutkijoille kysymyksiä tutkimuksesta ja sen kulusta. Jos päätätte osallistua tutkimukseen, teiltä pyydetään tästä kirjallinen suostumus.
Kuka voi osallistua tutkimukseen
Tutkimukseen osallistujiksi haetaan henkilöitä, jotka ovat
• aikuisia (18 vuotta täyttäneitä; yläikärajaa ei ole)
• näkövammaisia (osallistujan oma tieto näkövammaisuudesta riittää; tutkijat eivät kysy diagnooseja) tai Tampereen kaupungin vapaaehtoisia luotseja
• äidinkieleltään suomenkielisiä
• halukkaita osallistumaan luotsitilanteen havainnointiin ja sen jälkeiseen haastatteluun.
 

Tutkimuksen tarkoitus

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kerätä tietoa kaupunkitilassa liikkumiseen liittyvistä tunnelatauksista ja asenteista eli kielellisistä affekteista. Tutkimuksessa halutaan tietää esimerkiksi, mikä yhtäältä koetaan jännittäväksi ja mikä toisaalta rauhoittavaksi, ja millaisin kielellisin keinoin näitä kokemuksia ilmaistaan. Tutkimus on osa Koneen Säätiön rahoittamaa, Tampereen yliopistoon sijoittuvaa Tunteiden Tampere –hanketta (2024–2027).
 

Tutkimuksen käytännön toteutus

Tutkimuksen aineisto kerätään havainnoimalla luotsiparin välistä vuorovaikutusta luotsiti-lanteen aikana. Luotsiparin muodostavat näkövammainen aikuinen sekä vapaaehtoinen Tampereen kaupungin kulttuuri- tai liikuntaluotsi. Luotsitilanne videokuvataan ja äänite-tään, ja tutkijat tekevät sen aikana muistiinpanoja. Havainnoinnin lisäksi tutkijat esittävät tilannekohtaisia kysymyksiä luotsauksen aikana. Luotsitilanteen päätyttyä pareja haastatellaan lyhyesti. Myös haastattelu videokuvataan ja äänitetään, ja siinä luotsipareille tarjotaan mahdollisuus käsitellä tilanteesta syntyneitä ajatuksia ja tunteita suullisesti. Tutkijat esittävät kysymyksiä havainnointiensa sekä osallistujien itsensä esiin nostamien huomioiden pohjalta. Aineistonkeruun toteuttavat väitöskirjatutkija Vilma Wacklin ja tutkimusavustaja Juuli Vallinen. Tutkimus tulee Wacklinin väitöskirjan osaksi. Tutkijat osallistuvat luotsi-tilanteeseen ikään kuin sen luonnollisena osana: näkövammainen Wacklin saa liikkumisen ja havainnoimisen tukea näkövammattomalta Valliselta. Tutkijat eivät siis osallistu tilantee-seen vain havainnoivina tutkijoina, vaan myös eräänlaisena toisena luotsiparina.

Ennen varsinaista tutkimustilannetta järjestetään tapaaminen, jossa tutkijat sekä osallistu-jat tutustuvat toisiinsa. Luotsausta koskevista yksityiskohdista sovitaan yhdessä tutkimuk-seen osallistuvan näkövammaisen henkilön toiveiden mukaan.
Luotsitilanteeseen käytetään palvelua hyödyntävän henkilön toivoma aika. Haastatteluun ja jälkikäsittelyyn käytetään noin 10–20 minuuttia.

Tutkimukseen osallistumisesta ei makseta palkkiota.
 

Tutkimukseen liittyvät hyödyt ja riskit
Tutkimukseen osallistumisesta ei ole osallistujille välitöntä hyötyä. Sen sijaan tutkimuksesta on yleistä tieteellistä hyötyä: tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi es-teettömän kaupunkiympäristön rakentamisen sekä vammaispalvelujen kehittämisen tueksi. Tutkimukseen osallistumiseen ei liity normaalista arkielämästä poikkeavia riskejä.
 

Luottamuksellisuus, tietojen käsittely ja säilyttäminen
Teiltä kerätään yhteystiedot (nimi, puhelinnumero tai sähköpostiosoite), jotta Teihin voi-daan olla yhteydessä tutustumis- ja tutkimusajankohtien sopimiseksi. Voitte itse valita Teille sopivimman yhteydenottotavan. Lisäksi Teiltä kerätään tieto syntymävuodesta ja äi-dinkielestä. Syntymävuosi kerätään, koska eri ikäiset ihmiset voivat kokea kaupunkiympäristössä liikkumisen eri tavoin. Lisäksi syntymävuodella varmistetaan osallistujien täysi-ikäisyys. Äidinkieltä kysytään, koska tutkimukseen tavoitellaan äidinkielenään suomea puhuvia osallistujia.
 

Tutkija ja tutkimusavustaja litteroivat eli kirjoittavat tekstimuotoon haastattelun ääni- ja videotallenteet. Kaikkia Teistä kerättyjä tietoja (yhteystiedot, syntymävuosi, äidinkieli, ääni- ja videotallenteet, litteroidut aineistot, tekstimuotoiset muistiinpanot, allekirjoitetut suostumuslomakkeet) käsitellään luottamuksellisesti EU:n tietosuoja-asetuksen ja Suomen tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Tietoihin on pääsy vain Tunteiden Tampere -hankkeen tutkijoilla. Kaikkia tietoja säilytetään ja käsitellään tietoturvallisesti. Aineisto on vain hankkeen käytössä, ja sen hallinnasta vastaa hankkeen johtaja. Tähän tutkimukseen kerättyjä tietoja voidaan käyttää hankkeen johtajan luvalla myös myöhempiin tutkimuksiin. Aineisto tuhotaan kahden vuoden kuluttua tutkimuksen päättymisestä.


Tutkimustulosten raportointi
Tutkimuksen tulokset raportoidaan alan tieteellisessä julkaisussa siten, että osallistujia ei voida tunnistaa. Tulokset raportoidaan myös Wacklinin väitöskirjassa ja hankkeen verkko-sivuilla. Myös näissä yhteyksissä huolehditaan osallistujien henkilöllisyyden suojaamisesta.
 

Lisätiedot
Jos teillä on kysyttävää tutkimuksesta, pyydämme ottamaan yhteyttä väitöskirjatutkija Vilma Wackliniin. Hanketta koskevista kysymyksistä voi olla yhteydessä myös hankkeen johtajaan dosentti Liisa Mustanojaan.
Vilma Wacklin
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta
Kielten yksikkö
+358 50 339 4337, vilma.wacklin@tuni.fi 
Liisa Mustanoja
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta
Kielten yksikkö
+358 50 318 0769, liisa.mustanoja@tuni.fi