TSNV: Kannanotto Hämeenkadun turvallisuuteen
Näkövammaisia on sekä sokeita, että heikkonäköisiä. Suurin osa on heikkonäköisiä eli heillä on jäljellä näköä jonkin verran. Usein heikkonäköiset ovat myös ikääntyneitä, jolloin liikkumisessa saattaa olla muutakin ongelmaa. Heikkonäköinen käyttää liikkumisessa apunaan erityisesti jäljellä olevaa näköä, kuuloa ja tarvitessaan myös valkoista keppiä/ valkoista tukikeppiä. Hyvin erottuvat merkinnät auttavat heikkonäköistä havainnoimaan ympäristöään ja valitsemaan kulkemansa reitin. Sokea henkilö käyttää liikkuessaan apunaan valkoista keppiä ja mahdollisesti opaskoiraa. Liikkuminen tapahtuu pääasiassa kuuloa ja kepin kautta tulevaa tuntoaistia hyväksi käyttäen.
Ylityspaikat
Hämeenkadulle on raitiotieliikenteen rakentamisen myötä tullut uudenlaisia kadun ylityspaikkoja, joissa jalankulkija on velvollinen väistämään raitiovaunua, busseja, takseja sekä huoltoliikennettä. Nämä ylityspaikat ovat todennäköisesti turvattomia näkövammaisten henkilöiden lisäksi myös muille jalankulkijoille.
Ylityspaikoille on saatavilla turvallisuutta lisääviä ratkaisuja, kuten äänimajakoita tai kehitteillä oleva sokeiden välkky. TSNV suosittelee, että näitä vaihtoehtoja ylityspaikoille mietitään ja, että ratikoiden kuljettajat soittavat kelloa lähestyessään ylityspaikkoja, erityisesti havaitessaan opaskoiran kanssa kulkevan henkilön tai valkoisen kepin/valkoisen tukikepin käyttäjiä.
Hämeenkadun poikkikatujen kohdalla ennen suojateitä on hyvin toteutetusti kaksi riviä varoittavia laattoja. Näin olisi hyvä olla myös ennen ylityspaikkoja, joissa nyt on vain yksi rivi varoittavia laattoja.
TSNV esittää huolensa ylityspaikan värien valintaan. Voimakkaasti heikkonäköisen henkilön kannalta riittävän kontrastin katupohjasta muodostaa jokin vaalea väri, esimerkiksi keltainen, joka ei tuo mieleen suojatien merkintää.
Turvallisuuden lisäämiseksi ylityspaikoilla on kesän ajan kokeilussa pyöreitä vaaleanpunaisia tarroja valkoisella tekstillä. Tarroilla halutaan auttaa jalankulkijoita havainnoimaan ylityspaikat paremmin sekä muistutetaan väistämisvelvollisuudesta. Tarrojen värivalinta ei näkövammaisen henkilön kannalta ole paras mahdollinen. Parempi vaihtoehto olisi esimerkiksi keltainen tarra mustalla tekstillä. Tarroja voisi lisäksi olla rivissä useampia vierekkäin, jolloin niiden havaitseminen olisi helpompaa. Sokeita henkilöitä tarrat eivät palvele lainkaan.
Ratikkapysäkit
Hämeenkadun ratikkapysäkkien takana on suojakaide, mutta siinä on aukko ennen laiturin päättymistä. Kaiteettomilla kohdilla on maksimissaan 16 cm pudotus pyörätielle, joka sijaitsee pysäkin takana. Nämä kohdat aiheuttavat erityisesti näkövammaisille henkilöille turvallisuusriskin, sillä pudotusta ei ole merkattu lainkaan. Näkövammainen henkilö kokee, että pysäkkialue päättyy kaiteen päättyessä.
Pysäkiltä poistuminen sekä sinne meneminen, vaatii pyörätien ylityksen. Hämeenkadun ratikkapysäkeillä on käytössä varoitusalueet, joiden tarkoitus on ohjata heikkonäköiset jalkakäytävältä pyörätien yli ratikkapysäkille ja varoittaa ohi kulkevaa pyöräliikennettä pysäkin läheisyydestä. Valitettavasti varoitusalue on merkattu heikolla kontrastilla, kivetysten värit ovat hyvin lähellä toisiaan. Muutoin näkövammaisen henkilön on helppo löytää pysäkeille seuraamalla alueella olevia asianmukaisesti toteutettuja ohjauslaattoja.
Myös hyvä valaistus on tärkeä yksityiskohta turvallisen liikkumisen kannalta. TSNV muistuttaa, että pysäkeillä olevat, kirkkaasti valaistut mainostaulut lisäävät merkittävästi häikäistymistä.
Tampereen seudun Näkövammaiset ry
Ossi Särkinen, esteettömyystyöryhmän puheenjohtaja
Tuija Seppänen, näkövammaisten liikkumistaidon ohjaaja ja esteettömyystyöryhmän asiantuntijajäsen
Saara Ahlroth, näkövammaistyön koordinaattori ja esteettömyystyöryhmän sihteeri
Lisätiedot ja yhteydenotot:
Ossi Särkinen
esteettömyystyöryhmän puheenjohtaja
Tampereen seudun Näkövammaiset ry
gsm 040 041 2867
s-posti: ossi.sarkinen@kolumbus.fi
Juha Sylberg
esteettömyysasiantuntija
Näkövammaisten liitto ry.
puh. 09 3960 4020
gsm 050 596 5025
s-posti: juha.sylberg@nkl.fi