Vuosikertomus 2025
Tampereen seudun Näkövammaiset ry
Tampereen seudun Näkövammaiset ry on näkövammaisten vuonna 1909 perustama yhdistys, jonka toiminta-alueena on Pirkanmaa ja osa Kanta-Hämettä. Tampereen seudun Näkövammaiset ry:n tehtävä on Näkövammaisten liiton jäsenyhdistyksenä toimia alueensa näkövammaisten etu-, asiantuntija-, palvelu- ja yhteistoimintajärjestönä.
Toiminnassamme näkyvät yhdistyksemme arvot: oikeudenmukaisuus, osallisuus, tasapuolisuus ja luotettavuus. Tarkoituksenamme on edistää näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista ja rikassisältöistä elämää. Vuosi 2025 oli 116. toimintavuotemme.
Toimintamme painopisteet vuonna 2025 olivat näkövammaisten digitaidot ja -tuki, oikeuksienvalvonta sisältäen esteettömyyden ja saavutettavuuden, jäsenhankinta sekä toiminta koko yhdistyksen alueella.
1. Yleistä
Yhdistyksemme ylintä päätäntävaltaa käyttivät yhdistyskokoukset. Pidimme kevätkokouksen 26.4.2025, osallistujia 32 ja syyskokouksen 22.11.2025, osallistujia 43. Syksyllä yhdistyskokous valitsi hallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi erovuoroisten tilalle. Puheenjohtajana toimi Esko Jantunen, varapuheenjohtajana Raija Rihkajärvi ja hallituksen jäseninä Eero Hauskamaa, Harri Ivonen, Sari Keskinen, Heli Niemistö, Juha Perttula, Ritva Salonen sekä Ossi Särkinen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 12 kertaa.
Hallitus nimesi keskuudestaan työvaliokunnan, jonka muodostivat puheenjohtaja Esko Jantunen, varapuheenjohtaja Raija Rihkajärvi sekä jäsenet Harri Ivonen ja Ossi Särkinen.
Yhdistyksessämme toimi vuoden aikana kolme toimikuntaa: oikeuksienvalvonnan toimikunta, jäsentoimikunta ja vapaaehtoistoimikunta. Lisäksi toimi viisi työryhmää: esteettömyystyöryhmä, käsityötyöryhmä, liikuntatyöryhmä, tapahtumatyöryhmä ja digituen ohjausryhmä.
Toiminta-alueellamme arvioidaan asuvan noin 6500 näkövammaista. Vuoden 2024 lopussa Näkövammarekisterissä oli Pirkanmaalta noin 1690 ja Kanta-Hämeestä noin
570 henkilöä. Yhdistyksemme jäsenmäärä oli vuoden lopussa 1028 näkövammaista jäsentä. Yhteisöjäseniä oli kuusi ja kannatusjäseniä 105. Vuoden aikana hallitus hyväksyi 62 uutta jäsentä ja 7 uutta kannatusjäsentä. Jäsenistämme 20 % on 54-vuotiaita tai nuorempia, 12 % 55–64 v., 41 % 65–84 v. ja 27 % yli 85-vuotiaita. Toimintaamme osallistui noin 765 näkövammaista henkilöä. Yhteensä toimintaamme osallistui 3060 henkilöä.
2. Viestintä
Viestinnällä ja vuorovaikutuksella parannamme näkövammaisten tiedonsaantia sekä teemme näkövammaiset ja näkövammaistyön näkyväksi, jolloin näkövammaiset tulevat yhä luontevammin osaksi yhteiskuntaa. Viestintä on yhdistyksessämme poikittainen toiminto. Se on vahvasti yhteistyössä muun toiminnan kanssa. Viestinnässä korostamme me-henkeä. Yhdistys ei ole kasvoton toimija vaan yhdistyksen jäsenet, luottamushenkilöt, toimihenkilöt ja yhteistyökumppanit tekevät yhdessä työtä. Viestintää koordinoi viestinnän ja vapaaehtoistyön koordinaattori.
Me kaikki toimijat teemme viestintää ja vuorovaikutusta yhdistyksemme asioihin liittyvissä kohtaamisissa ja keskusteluissa. Näissä vaikutamme sanallisella ja sanattomalla viestinnällä yhdistyksemme toimintailmapiiriin ja käsitykseen, joka yhdistyksestämme on jäsenillämme, toimihenkilöillämme, yhteistyökumppaneillamme ja muilla tahoilla.
Julkaisimme neljä jäsentiedotetta. Julkaisumuotoina olivat mustavalkoinen isokirjoitus, pistelehti, pirkanmaa ja kanta-hame -keskustelukanavat, erillinen sähköpostijakelulista, daisy-äänilehti, luetus-sovellus ja luetus-kuuntelu. Julkaisimme uutiskirjeen kesä- ja joulukuussa sähköisissä jakelukanavissa. Uutiskirje on vapaamuotoisempi kuin jäsentiedote. Siinä kerroimme mm. toimikuntien- ja työryhmien asioista sekä yleensä toiminnastamme.
Välitimme tietoa pirkanmaa ja kanta-hame -keskustelukanavilla. Keskustelukanavat ovat myös jäsenten keskinäistä keskustelua varten. Lisäksi luimme yhdistyksemme toimintaan, tapahtumiin ja muihin ajankohtaisiin asioihin liittyviä tiedotteita äänilehtikoosteiden alkuun ja luetus-kuunteluun tarpeen mukaan. Viikko-ohjelman julkaisimme 38 kertaa pirkanmaa-keskustelukanavalla, Facebookissa, Instagramissa, luetus-kuuntelussa ja kotisivuilla. Siinä on koottuna tiedot seuraavan viikon kerhoista, ryhmistä ja tapahtumista. Kerho- ja ryhmätoiminnan tiedot ilmoitamme myös lähellä.fi-palvelussa.
Kotisivut ja sosiaalinen media toimivat sekä ulkoisessa että sisäisessä viestinnässä. Kotisivuillamme, tsnv.fi on mm. yleistä tietoa näkövammaisuudesta ja yhdistyksen tarjoamista palveluista, harraste- ja vertaistuellisista ryhmistä sekä tapahtumakalenteri. Ajankohtaista osioon päivittyivät myös Näkövammaisten liiton ajankohtaiset julkaisut. Verkkosivuilla käytiin 11500 kertaa ja siellä tehtiin 28500 sivukatselua. Nämä olivat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Suosituimmat sivut olivat tapahtumakalenteri, yhteystiedot ja apuvälinepalvelu.
Some-kanavista käytössämme oli Facebook ja Instagram, joissa teemme toimintaamme näkyväksi. Ilmoitimme tulevista tapahtumista sekä kerroimme niistä ja muusta toiminnastamme. Samalle pyrimme lisäämään näkövammaistietoutta. Omia julkaisuja oli Facebookissa 118. Seuraajien määrä lisääntyi hieman ja oli vuoden lopussa 712. Instagramissa oli 92 julkaisua ja seuraajia 265.
Viestintään kuului esitteiden päivittäminen ja eri tapahtumien mainosten ja ilmoitusten tekeminen lehtiin, sosiaaliseen mediaan, kotisivujen tapahtumakalenteriin ja keskustelukanaville yhteistyössä järjestävän toimikunnan, työryhmän ja toimihenkilöiden kanssa. Uutena viestintäkanavana yleisötapahtumissa on Pirkanmaan hyvinvointialueen infonäytöt. Käytössämme oli yhdistyksemme yleisesite, apuvälinepalvelun, tietotuen ja äänilehtipalvelun esitteet.
3. Oikeuksienvalvonta ja vaikuttaminen
Tavoitteenamme on, että Tampereen seudun Näkövammaiset ry on vaikuttava toimija ja aktiivinen keskustelija näkövammaisten oikeuksienvalvontaan liittyvissä asioissa toiminta-alueellaan ja että näkövammaisilla on ajantasaista tietoa näkövammaisten tukipalveluista. Oikeuksienvalvontatoimintaamme ohjasi oikeuksienvalvonnan toimikunta. Näkövammaiset olivat edustettuina kuntien ja hyvinvointialueiden vammaisneuvostossa, mm. Tampereen vammaisneuvosto sekä Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vammaisneuvostot.
Olemme tehneet vaikuttamistyötä vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen toteutumisen sekä verkkosivujen käytön parantamiseksi Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha), nostaneet esiin sähköpotkulautojen haittoja ja Tampereen kaupungin katutöistä tiedottamisen tärkeyttä näkövammaisille sekä edistäneet yhdenvertaisten pääsymaksujen asiaa Tampereen kaupungin uimahalleissa. Teimme kannanoton vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun kyytien viivästyksiin ja myöhästymisiin liittyen. Tuloksina Pirhan verkkosivujen käytettävyyteen on tullut parannusta, palautelomaketta ja Teams-etätilaisuuksien kirjautumiskäytäntöä on muokattu saavutettavammiksi ja uimahallien maksukäytäntöjä muutettu Tampereella.
Vuoden aikana olimme mukana useissa tapahtumissa. Osallistuimme Hämeen ammattikorkeakoulun järjestöpäiville, Pirhan palvelupisteen avajaisiin, Vesaniemen yhteisöpäivään Kangasalla, Glaukoomapäivän tilaisuuteen sekä ison yleisömäärän tavoittaville K-50 messuille Tampere-talossa yhdessä Näkövammaisten liiton apuvälinemyymälä Aviriksen kanssa.
Järjestimme infotilaisuuden vammaisneuvostojen toiminnasta sekä niihin hakeutumisesta, jossa kannustettiin näkövammaisia hakeutumaan vammaisneuvostoihin ja toimimaan niissä omilla alueillaan. Vammaispalveluihin liittyen järjestimme Puhutaan asiakassuunnitelmasta ja palvelutarpeen arvioinnista- tapahtuman. Näköpäivän järjestimme Virroilla, jossa näön asiantuntijat ja yhteistyökumppanit esittelivät palveluitaan ja toimintaansa. Ylöjärvellä järjestimme Kun silmälasit eivät riitä –tapahtuman ja Iiris-kuntoutuksen kanssa yhteistyössä kuntoutusteemaisen tapahtuman Sokeiden viikolla. Järjestimme kolme silmäsairauksia käsittelevää yleisöluentoa Tampereella.
Sokeiden viikolla järjestimme toimintakeskuksellamme Valopäivän, jolloin apuvälinepalvelu oli avoinna pidennetyn ajan, digituen työntekijä oli tavattavissa mm. puhelin- ja kuuntelulaite-esittelyn merkeissä ja yhdistyksemme toimihenkilöt kertoivat palveluistamme. Myös Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntija oli tavattavissa. Sairaaloiden koordinoidun järjestö- ja vapaaehtoistoiminta OLKA-toiminnan pisteille jalkauduimme kahdeksan kertaa toiminta-alueellamme. Yhteensä erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa olimme mukana, järjestettiin 23 kappaletta.
Näkövammaistietouden levittämiseksi järjestimme Näkövammaisen kohtaaminen ja opastaminen -koulutuksia opiskelijoille ja ammattilaisille sekä näköinfoja ikäihmisille. Koulutusten tavoitteena oli, että ihmiset tulevat tietoiseksi näkövammaisuudesta, palveluista ja apuvälineistä sekä työssään näkövammaisia asiakkaita kohtaavat ammattihenkilöt osaavat ottaa paremmin huomioon heidän tarpeensa. Koulutuksiin osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon alan opiskelijoita: lähihoitaja, kasvatus- ja ohjausala, sairaanhoitajat sekä lääketieteen kandidaatteja. Lisäksi koulutimme linja-autonkuljettaja- ja rakennusarkkitehtiopiskelijoita, Pirhan lähitorien palveluohjaajia ja Tampere-talon henkilökuntaa.
Vierailimme omissa ryhmissämme puhumassa palveluistamme, turvallisesta liikkumisesta, esittelimme näkemisen pienapuvälineitä sekä puhelimia ja kuuntelulaitteita. Koulutuksia, perehdytyksiä ja vierailuja olemme tehneet eri kokoonpanoilla. Näkövammaistyön koordinaattorin työparina on ollut kokemustoimija, digituen työntekijä, yhdistyksen muut toimihenkilöt sekä Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntija.
Toiminnassamme oli mukana kymmenen kokemustoimijaa. Kokemustoimijoilla oli vuoden aikana 25 keikkaa yhdistyksen koulutuksissa yhdessä näkövammaistyön koordinaattorin kanssa. Omia keikkoja kokemustoimijoilla oli yhteensä 27 kpl. Kokemustoimijat kävivät puhumassa lähihoitaja- ja ravintola-alan opiskelijoille, lukiolaisille, Näkövammaisten liiton uusille työntekijöille, messukävijöille, kuvailutulkeille ja taksinkuljettajille.
Olemme tehneet yhteistyötä opinnäytetöihin sekä tutkimuksiin liittyen eri tahojen kanssa. Yhteistyö on sisältänyt näkövammaisasioihin perehdyttämistä, haastattelupyyntöjen välittämistä jäsenistölle sekä materiaalien jakamista ja niistä tiedottamista. Tutkimusten ja opinnäytetöiden aiheina on ollut mm. Kokemuksia likinäköisyyden kanssa elämisestä, Näkövammaisten aikuisten näkemykset suomenkielisten ilmausten tunnelatauksista, Näkövammaiset ja opaskoira – valokuvaprojekti, Näkövamman vaikutus fyysiseen toimintakykyyn – opas fysioterapeuteille sekä Näkövammaisten henkilöiden työllistymisen haasteet ja työnantajien asenteet.
Esteettömyys ja saavutettavuus
Esteettömyystoimintamme tavoite on aikaansaada konkreettisia parannuksia rakennettuun ympäristöön ja palveluiden saavutettavuuteen, jotta näkövammaiset voivat toimia itsenäisemmin yhteiskunnassa. Olemme tunnettu, aktiivinen ja asiantunteva toimija näkövammaisten esteettömyys- ja saavutettavuuskysymyksissä toiminta-alueellamme. Esteettömyystoiminnasta vastaa esteettömyystyöryhmä. Yhdistyksestämme oli edustus Tampereen kaupungin vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmässä.
Olemme edistäneet esteettömyyttä ja saavutettavuutta useilla toimilla. Järjestimme Tampereen kaupungin suunnittelijoiden kanssa tilannepalaverin, jonka aiheena oli liikennevalot ja ääniopasteet. Saimme kolmeen jäsenistöltä saatuun palautteeseen konkreettisia parannuksia. Esteettömyystyöryhmällä oli edustus Tampereen Puutarhakadun remontin aikaisessa työmaaraadissa. Kokouksissa toimme esille erityisesti näkövammaisten turvalliseen liikkumiseen liittyviä tarpeita, sähköpotkulautojen pysäköinnin haasteita sekä ylityspaikkojen ja suojateiden turvallisuutta.
Osallistuimme tulevaisuuden liikkumispalveluja kehittävän hankkeen toimintaan, kertomalla näkövammaisten tarpeista liikennevaloihin ja ääniopasteisiin liittyen. Suunnitteilla on sovellus, joka yhdistää matkaketjun, suunnittelee reitin ja opastaa käyttäjän perille. Olimme mukana teknologiasektorin ammattilaisen kanssa 3D-kosketuskarttaprojektissa, jotta projekti vastaisi näkövammaisten tarpeisiin kohokartoista. Esteettömyystyöryhmämme vaikutuksesta apteekissa havaittu näkövammaisille esteellinen maksupääte saatiin toimimaan saavutettavasti. Samalla viestimme Näkövammaisten liiton saavutettavuusasiantuntijan avustuksella Apteekkariliittoon saavutettavuuden huomioimisesta maksupäätelaitehankinnoissa.
Aiemmin yhteistyössä Pirkanmaan Jätehuollon kanssa tehty kokeilu, jossa kiinteistön jäteastioihin asennettiin pistekirjoitusopasteet helpottamaan lajittelua, sai jatkoa, kun keväästä 2025 alkaen Pirkanmaan Jätehuollon kautta taloyhtiöillä on ollut mahdollisuus tilata käyttöönsä uudet jäteastiat, joissa on valmiiksi kiinnitetty jätelajien pistekirjoituslaatat. Järjestimme Ylöjärven kaupungin kaavoituksen ja maankäytön vastuualueen työntekijöille tilaisuuden esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, joka tutustutti mm. opastamiseen kaupunkiolosuhteissa, valkoisen kepin käyttöön ja erilaisiin näkövammoihin. Päivä toi esiin, miksi on tärkeä ottaa huomioon esteettömyys ja saavutettavuus mm. kaupunkisuunnittelussa. Esteettömyystyöryhmä antoi Kangasalan kaupungin vammaisneuvoston pyynnöstä palautetta Kangasalan kaupungin uusien kotisivujen saavutettavuudesta.
Kannanotoilla ja Aamulehdessä julkaistulla mielipidekirjoituksella kiinnitimme huomiota kulkuväylien talvikunnossapidon tärkeyteen Tampereella sekä Tampereen ratikan saavutettavuuteen ja turvalliseen matkustamiseen. Ratikan pysäkkikohtaisia kuulutuksia koskeva esitys eteni vuoden aikana siten, että kuulutuksia lähdetään toteuttamaan pysäkkikatoksiin vuoden 2026 aikana. Kannanotot julkaistiin pirkanmaa ja kanta-hame –keskustelukanavilla sekä kotisivuillamme.
Osallistuimme Tampereen rautatieaseman tilapäisten liikennejärjestelyjen katselmukseen, jonka tavoitteena oli selvittää Tampereen ratapihan työnaikaisten jalankulkureittien sekä opasteiden toimivuus asemalle vievillä reiteillä. Palautteemme perusteella liikennejärjestelyjä parannettiin.
Järjestimme valkoisen kepin radan Valkoisen kepin päivänä Ratinan kauppakeskuksessa sekä Apuvälinetapahtumassa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.
Yhteistyökumppaneinamme oikeuksienvalvonta-, vaikuttamis-, esteettömyys- ja saavutettavuustoiminnassa ovat olleet mm. Näkövammaisten liitto, Tampereen seudun Näkövammaisten tukisäätiö, hyvinvointialueiden, kaupunkien ja kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt, vammaisneuvostot, Pirkanmaan hyvinvointialueen näönkuntoutus, Tampereen yliopiston SILK-tutkimuskeskus, Suomen Kuurosokeat ry, oppilaitosten lehtorit ja opettajat (TAMK, TAKK, TREDU, SASKY), OLKA-toiminta, Tuomi Logistiikka, Tampereen seurakuntien vammaistyö Myötätuuli, Tampereen kaupungin yhdenvertaisuuskoordinaattori ja esteettömyystyöryhmä, Tampereen kaupungin liikennesuunnittelijat, Tampereen seudun joukkoliikenne Nysse ja Raitiotie Oy.
4. Vapaaehtoistoiminnan tukeminen ja kehittäminen
Yhdistyksemme monipuolinen vapaaehtois- ja vertaistoiminta mahdollisti näkövammaisille monipuolista toimintaa sekä vertaistukea.
Yhdistyksemme alueella toimii n. 110 vapaaehtoista henkilöä, osa heistä useammassa roolissa. Vapaaehtoisina toimi:
- 13 uusia jäseniä vastaanottavaa vertaistoimijaa
- 9 kerho-ohjaajaa vertais- ja harrastekerhoissa
- 8 liikuntaryhmien ohjaajaa tai yhteyshenkilöä
- 7 kerho-ohjaajaa alueellisissa kerhoissa
- 10 näkövammaistietoa jakavaa kokemustoimijaa
- 9 sosiaalisessa mediassa vaikuttavaa Näkemättä kaunis -sisällöntuottajaa
- 54 saavutettavaa viestintää edistävää äänilehtilukijaa
- 15 tapahtumissa, ryhmissä ja tilaisuuksissa avustavaa yleisavustajaa
Vapaaehtoistoimintaa suunnitteli ja kehitti vapaaehtoistoimikunta yhdessä viestinnän ja vapaaehtoistyön koordinaattorin kanssa. Vapaaehtoiset, luottamushenkilöt ja toimihenkilöt suunnittelivat ja järjestivät toimintaa alueen näkövammaisille. Kerho- ja ryhmäohjaajat järjestivät monipuolista toimintaa eri puolilla toiminta-aluettamme.
Vertaistoimijamme soittivat tervetuloa jäseneksi -puheluita uusille jäsenillemme. Puhelun sisältö muodostuu uuden jäsenen tarpeiden mukaan. Lisäksi vertaistoimijat pitävät muutenkin yhteyttä jäseniin kysellen kuulumisia, antaen neuvoja ja ohjeita sekä vertaistukea.
Järjestimme vertaistoimijoiden sekä kerho- ja ryhmäohjaajien valmennuksen, jonka aiheena oli mikä auttaa jaksamaan vapaaehtoistyössä, löytämään omat voimavarat ja palautumaan haastavista tilanteista. Osallistujat olivat hyvin mukana tehtävissä ja keskusteluissa ja he kertoivat saaneensa vinkkejä mm. itsemyötätuntoon. Järjestimme Ruoveden äänilehtien lukijoille äänenkäytön koulutuksen, jonka aiheena oli, miten ääni muodostuu ja miten ääntä voi huoltaa. Osallistujat saivat myös henkilökohtaista palautetta lukunäytteen jälkeen.
Joulupuurotilaisuudet järjestimme äänilehtilukijoille ja kokemustoimijoille Tampereella sekä lukijoille Ruovedellä.
Yhdistyksessämme yleisavustajat toimivat tapahtumissa monissa eri tehtävissä. Toimintamme tuli mukaan kolme uutta yleisavustajaa. Teimme palautekyselyn yleisavustajille. Palautteena oli, että he kokevat tehtävät merkityksellisinä, koska ne antavat heille vaihtelua arkeen, mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin sekä touhuta ja auttaa.
Järjestimme vapaaehtoisille yhteisiä tapahtumia. Vapaaehtoisten saunailtaa vietimme Koivupuistossa ja ohjelmana oli mm. tietokilpailu, ulkoilua, musiikkia ja saunomista. Vapaaehtoisten kiitosjuhlan järjestimme myös Koivupuistossa. Ohjelmana oli
Näkövammaisten liiton ansiomerkkien jakaminen vapaaehtoisina toimineille, vuoden vapaaehtoisten palkitseminen sekä musisointia. Vapaaehtoisten päivänä muistimme vapaaehtoisia suklaalevyllä.
5. Järjestetty toiminta
Vapaaehtoiset järjestivät monipuolista kerho- ja ryhmätoimintaa näkövammaisille, jonka tavoitteena on, että näkövammaisten sosiaalinen ja fyysinen hyvinvointi säilyy tai lisääntyy. Toiminnalla oli myös vahva ennaltaehkäisevä vaikutus. Yhdessäolo vahvisti yhteisöllisyyttä, koska antoi kokemuksen ryhmään kuulumisesta. Toiminnassa mukana ollessaan osallistujat voivat kokea tai oppia jotain uutta. Luottamushenkilöistä, vapaaehtoisista ja työntekijöistä koostuvat työryhmät suunnittelivat toimintaa, jota vapaaehtoiset toteuttivat. Lisäksi kerho- ja ryhmäohjaajat suunnittelivat toimintaa yhdessä ryhmäläisten kanssa.
Lasten ja nuorten toiminta
Toteutimme lasten toimintaa yhteistyössä Näkövammaiset lapset ry:n kanssa tarjoamalla heidän järjestämälle Oo mun kaa -kerholle tilat.
Aikuisten toiminta
Työikäisten tapaamisissa kokoonnuimme kerran kuukaudessa vertaistuellisessa hengessä. Toiminnalla tuimme näkövammaisia aikuisia ja vertaistuen avulla voimistimme työssä jaksamista sekä arjen haasteista selviämistä. Kävimme yhdessä mm. elokuvissa, ravintolaillallisella sekä Stand up -esityksessä ja vietimme saunaillan Koivupuistossa.
Naisverkosto järjesti kaksi opastettua ja kuvailutulkattua kierrosta Sara Hildenin taidemuseoon. Yhdessä osallistuminen mahdollisti keskustelun ja näin laajemman kokemuksen.
Näkövammaisille miehille suunnatussa vertaistuellisessa miestenkerhossa pääosin keskusteltiin vertaisten parissa ajankohtaisista asioista. Tapaamiset antoivat vertaistukea ja vaihtelua päiviin.
Senioriklubin toiminnassa oli aktiivinen vuosi. Käyntikerrat nousivat, osallistujajoukon painottuessa ikääntyneenä näkövammautuneisiin. Pääpaino kokoontumisissa oli vahvasti vertaistuessa. Tietoa palveluista, apuvälineistä ja muista arjen sujumiseen liittyvistä asioista tarjottiin, sillä klubilla näkyy näkövammaisten ikäihmisten tiedonsaannin vaikeutuminen yhteiskunnan digitalisoituessa. Senioriklubin ohjelmana oli myös Kangasalan näkövammaisten kerhon vierailu Tampereella. Vierailulla tutustuimme toistemme toimintaan. Virkistäytymiseen panostettiin myös Vappuetkoilla ja ruokailutapahtumalla ravintolassa. Vuosi saatiin päättää perinteiseen joulupuurotilaisuuteen.
AktiiviSeniorit aloitti uutena vertaisryhmänä huhtikuussa. Ryhmän tavoitteena oli välittää tietoa eri tapahtumista, asioista ja palveluista sekä toimia vertaistuellisena kohtaamispaikkana. Kerhossa vieraili eri asiantuntijoita, mm. Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntija, proviisori, kosmetologi ja parturi-kampaaja. Tapaamisissa pelattiin, jumpattiin aivoja ja koko kehoa sekä vietettiin pikkujoulut.
Uutena toimintana aloitti myös englanninkielinen keskusteluryhmä. Ryhmässä keskusteltiin englannin kielellä etukäteen sovituista aiheista.
Laulukurssi kokoontui toimintakeskuksemme kerhohuoneella.
Alueellisten kerhojen ja paikallisyhdistysten toiminta
Yhdistyksemme alaisuudessa toimivat alueelliset kerhot kokoontuivat seuraavilla paikkakunnilla: Hämeenkyrö, Kangasala-Pälkäne, Lempäälä-Vesilahti, Orivesi ja Valkeakoski. Toimintaa järjestämässä oli 1–3 vapaaehtoista / kerho. Alueellinen kerhotoiminta oli monipuolista. Sitä oli suunniteltu yhdessä osallistujien kanssa ja järjestetty esiin tulleiden toiveiden mukaan. Tärkeä asia kerhoissa oli kohtaamiset, keskustelut ja vertaistuki. Kerhoissa välitettiin tietoa mm. yhdistyksemme toiminnasta, paikallisista tapahtumista ja ajankohtaisista asioista. Lisäksi kerhoissa vieraili yhdistyksemme toimihenkilöitä ja muita asiantuntijoita eri teemoilla. Kerho-ohjaajat ovat pitäneet kerhojen lisäksi jäseniin yhteyttä puhelimitse kysellen kuulumisia ja tarvittaessa antaneet neuvoja, ohjeistusta ja vertaistukea.
Paikallisyhdistykset järjestivät omilla toiminta-alueillaan toimintaa mm. vertaiskerhoja, retkiä, vesivoimistelua, keilausta, käsityötoimintaa, virkistäytymispäiviä ja pikkujouluja. Paikallisyhdistykset ovat: Forssan seudun Näkövammaiset ry, Kanta-Hämeen Näkövammaiset ry, Kyrösjärven seudun Näkövammaiset ry, Mäntän seudun Näkövammaiset ry, Nokian Näkövammaiset ry ja Virtain Näkövammaiset ry.
Liikuntatoiminta
Liikuntatoimintamme tavoitteena oli aktivoida näkövammaisia liikunnan pariin järjestämällä kunto- ja terveysliikuntaa sekä kilpailutoimintaa. Liikuntatoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi liikuntatyöryhmä. Liikuntaryhmien ja -tapahtumien järjestämisessä teimme yhteistyötä Nääsville ry:n, Tampereen kaupungin liikuntapalveluiden, Suomen Paralympiakomitea ry:n, Hämeen liikunta ja urheilu ry:n, keilaseura Kaupin seiskat ry:n, Pirkanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen, Nokian lintukoulun, Kanta-Hämeen Näkövammaiset ry:n, Nokian Näkövammaiset ry:n, Tampereen tennisseuran, HVS-tenniksen ja Aisti Sportin kanssa. Ryhmissä kävijät ovat kokeneet saaneensa vertaistukea ja liikunnan iloa. Osallistujat olivat sitoutuneita toimintaan. Liikuntatoimintaan tuli vuoden aikana mukaan uusia osallistujia.
Säännöllisillä harjoitusvuoroilla ja liikuntaryhmissä oli 2039 käyntikertaa (vuonna 2025 1947) ja ryhmiin osallistui 74 eri henkilöä. Kanta-Hämeessä lajeina olivat kuntosali sekä vesiliikunta ja Lempäälässä kuntosaliharjoittelu. Tampereella lajeina olivat jooga, keilailu, lykky, kahvakuula, maalipallo, shakki, kuntosaliryhmä, tuolijumppa, vesiliikunta, sokkopingis ja ilma-aseammunta. Lajikokeiluna oli Näkövammaisten tennis. Tampereen kaupungin liikunnanohjaajan ohjaamia ryhmiä olivat vesiliikunta ja tuolijumppa. Nääsville ry:n ohjaamana oli kuntosaliryhmä. Lainasimme tandempyöriä kesäaikana yhdistyksemme jäsenille.
Järjestimme liikuntapäivän sekä keväisen linturetken Nokialla, yleisurheiluiltapäivän Pyynikin urheilukentällä, minigolf tapahtuman Tampereella sekä ruskapatikan Lempäälän maastossa. Kisailutoimintana järjestimme kahdet ilma-aseammunnan kisat, onkikisan Koivupuiston rannassa ja sokkopingisturnauksen. Jäsenemme osallistuivat monenlaiseen kilpailutoimintaan, mm. parakeilacupeihin, maalipalloturnauksiin, ilma-aseammuntaan, shakkikilpailuihin ja sisäsoutukilpailuihin. Osallistumisia on ollut sekä kansallisella että kansanvälisellä tasolla ja maajoukkueessa.
Käsityötoiminta
Käsityötoimintamme tavoitteena on säilyttää ja ylläpitää perinteisten näkövammaiskäsitöiden taitoa ja opetella uusia tekniikoita. Järjestimme käsitöitä harrastaville virikkeellistä ja vertaistuellista toimintaa. Käsityökerho kokoontui kerran viikossa. Lisäksi järjestimme kesäretken Viikin saareen sekä ekopärekorikurssin.
Pistekirjoitusopetus
Toteutimme pistekirjoituskurssit kevät- ja syyskausilla. Tavanomaisen opetuksen lisäksi järjestimme pisteopiskelun merkeissä mm. retken Suomen Kuurosokeat ry:n aistipuutarhaan, lauantaipisteet sekä vierailun Finlaysonin lasten katedraaliin.
Esittelimme pistekirjoitusta Metso-kirjastossa sekä Suomen Kuurosokeat ry:n tapahtumissa, joista olemme saaneet uusia osallistujia pistekirjoituskurssille. Kurssille on osallistunut näkövammaisia, kuulonäkövammaisia, kuurosokeita ja näkeviä osallistujia. Opetusta oli seuraamassa myös viittomakielen tulkkiopiskelijoita.
Vuosi 2025 oli pistekirjoituksen keksimisen 200-vuotisjuhlavuosi. Pistekirjoitusvastaava piti puheenvuoron 200-vuotiaasta pistekirjoituksesta Apuvälinetapahtumassa.
Tapahtumat
Järjestimme jäsentapahtuman Sastamalassa, jossa kerroimme näkövammaisten palveluista ja osallistujilla oli mahdollisuus keskustella omista asioistaan esittelijöiden kanssa. Järjestimme kesäkauden avajaiset Koivupuistossa, Aleksis Kiven katu 30:n pihajuhlat yhdessä Tampereen Sokeain Kiinteistö Oy:n kanssa, kulttuuripäivän Koivupuistossa, kevätkonserttiin osallistumisen Tampereen Puistotornissa, kesäretken Tiedekeskus Heurekaan, kesäteatteriretken Pyynikin kesäteatteriin sekä osallistuimme joulukonserttiin Kangasala-talossa. Uusien jäsenten tervetulotilaisuudet pidimme Tampereella ja Hämeenlinnassa. Juhlimme pikkujoulua Koivupuistossa.
Lomatoiminta
Lomatoimintamme tarjoaa näkövammaisille jäsenillemme mahdollisuuden tiedolliseen, vertaistuelliseen ja virkistävään vapaa-ajantoimintaan. Järjestimme lomatoimintaa Loma- ja kurssikeskus Koivupuistossa Ylöjärvellä. Vertaistuellisen pääsiäisloman ohjelmassa oli muun muassa lintuteemainen tuokio, musiikkia sekä mahdollisuus osallistua pääsiäiskirkkoon. Lokakuun digiteemaisen loman ohjelmassa oli neljä digituokiota sekä avoin digiklinikka. Loman aikana nautimme myös musiikista, saunottiin ja vietettiin aikaa yhteisten keskustelujen äärellä, hyvää ruokaa unohtamatta. Lisäksi Koivupuiston yrittäjä järjesti vuoden aikana kolme näkövammaisille suunnattua minilomaa. Koivupuistossa ei järjestetty tuettuja lomia vuonna 2025. Tuettujen lomien STEA-rahoitusta leikattiin vuoden alusta, mikä johti siihen, että vammaisten ja ikäihmisten sosiaalista lomatoimintaa pystyttiin toteuttamaan huomattavasti aiempia vuosia vähemmän. Näkövammaistyön koordinaattorilta sai tarvittaessa apua tuetuille lomille hakemisessa.
6. Näkemättä kaunis
Näkemättä kaunis -sisällöntuottajat tekivät vaikuttamistyötä tuottamalla sisältöä sosiaaliseen mediaan. Some-julkaisut perustuivat kirjoittajien omiin kokemuksiin ja näkemyksiin, millaista elämä on näkövammaisena 2020-luvulla. Julkaisuista seuraajat saavat tietoa näkövammaisuudesta ja näkövammaisten elämästä heidän itsensä kertomana. Vaikka kirjoituksissa onkin jokin rajapinta näkövammaan, niistä tulee esiin, että näkövammaisen elämä on muutakin kuin näkövammaa. Joukkoomme liittyi vuoden aikana kolme uutta sisällöntuottajaa ja kolme lopetti.
Julkaisuja on Facebookissa yleensä kerran viikossa ja Instagramissa useampi tietyn teeman mukainen julkaisu peräkkäin. Julkaisuja oli Facebookissa 49. Facebook-seuraajien määrä kasvoi ja seuraajamäärä oli vuoden lopussa 1811. Näkemättä kaunis -yhteisön toiminnan käynnistymisestä tuli kuluneeksi kuusi vuotta helmikuussa, joka on pitkä aika pääasiassa vapaaehtoisvoimin toimivalle some-kanavalle. Näkemättä kaunis -sisällöntuottajille pidettiin koulutus, jonka aiheena oli hyvä somekuva. Yhdistyksemme viestinnän ja vapaaehtoistyön koordinaattori koordinoi yhteisön toimintaa.
7. Palvelutoiminta
Jäsenpalvelu
Palvelimme jäseniämme kaikissa jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Neuvonta ja ohjaus tapahtui puhelimitse, sähköpostilla ja toimintakeskuksella. Jäsenasioista vastasi toimistosihteeri. Toimimme myös asiantuntijana ja tiedonvälittäjänä. Neuvoimme näkövammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä ja muissa asioissa näkövammaisia, heidän läheisiään ja näkövammaisia työssään kohtaavia.
Apuvälinepalvelu
Apuvälinepalvelumme tavoitteena oli lisätä näkövammaisten sekä näköongelmaisten ja heidän läheistensä tietämystä erilaisista arkea helpottavista apuvälineistä sekä väylistä, joiden kautta he voivat saada tai hankkia niitä. Apuvälinepalvelussa oli mahdollisuus kokeilla apuvälineitä ja opastimme sopivan laitteen tai välineen valinnassa. Apuvälinepalvelu on ollut auki yhtenä iltapäivänä viikossa sekä muina aikoina ajanvarauksella. Apuväline-esittelyä teimme lisäksi myös erilaisten jalkautumisten ja vierailujen yhteydessä, kuten ikäihmisten kohtaamispaikoissa ja paikallisyhdistys- ja kerhovierailuilla.
Markkinoimme apuvälinepalvelua omien viestintäkanaviemme lisäksi pirkanmaa ja kanta-hame -keskustelukanavilla. Kesällä jaoimme Tampereen ja lähikuntien optikkoliikkeisiin esitteitä ja tietoa yhdistyksen palveluista. Tapahtumista, joissa apuvälinepalvelumme on ollut mukana, on kerrottu oikeuksienvalvonnan ja vaikuttamisen kappaleessa. Tiedottamisen, jalkautumisten sekä Valopäivän tapahtuman kautta olemme saaneet apuvälinepalveluun uusia asiakkaita, jotka eivät aiemmin ole olleet tietoisia palvelustamme. Asiakaskohtaamisia oli vuoden aikana 326. Palvelu toimii asiakaspalvelua tekevän tuntityöntekijän, apuvälinelaskutuksesta vastaavan työntekijän sekä näkövammaistyön koordinaattorin toimesta. Asiakaskohtaamisten yhteydessä saadun suullisen palautteen mukaan asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä.
Digitukipalvelu
Toteutimme digitukipalvelua Tampereen seudun Näkövammaiset ry:n ja Satakunnan Näkövammaiset ry:n yhteistyönä osassa Kanta-Hämettä sekä Pirkanmaan ja Satakunnan alueilla. Digituessa työskenteli osa-aikainen digitukivastaava ja kuusi tuntityöntekijää, jotka tarjosivat asiakaslähtöistä ja asiantuntevaa ohjausta, neuvontaa, tietoa, taitoa ja rohkeutta käyttää erilaisia tietoteknisiä välineitä ja digitaalisia palveluita. Digituen toimintaa ohjasi digituen ohjausryhmä. Suunnittelimme toimintaa asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti saadun asiakaspalautteen ja tehdyn asiakastyön perusteella. Digituen kohderyhmiä olivat näkövammaiset ja näköongelmaiset henkilöt sekä heidän läheiset ja muut tahot, jotka toimivat heidän kanssaan.
Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita olivat toiminta-alueen hyvinvointialueiden näönkuntoutuksien työntekijät sekä Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijat, valtakunnallinen digitukiverkosto ja tiedonsaantipalvelut. Lisäksi teimme yhteistyötä ATK-Seniorit Mukanetin ja Suomen Kuurosokeiden digituen kanssa. Pirhan näönkuntoutuksen kanssa kohtasimme yhteisiä asiakkaita kuukausittain. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen näönkuntoutuksen työntekijät tapasimme kerran kasvotusten ja yhteisiä asiakkaita useita kertoja vuoden aikana. Satakunnan hyvinvointialueen näönkuntoutuksen työntekijöiden kanssa sovimme yhteisen tapaamisen vuodelle 2026.
Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijoiden kanssa teimme kuukausittain yhteistyötä yhteisten asiakkaiden parissa. Kuulumme Näkövammaisten liiton valtakunnalliseen digitukiverkostoon, joka tapasi seitsemän kertaa Teamsin välityksellä. Näkövammaisten liiton tiedonsaantipalveluiden kanssa teimme yhteistyötä kuukausittain erilaisten tietopyyntöjen muodossa.
Yksilöohjauksia toteutui 292 toimisto- ja etäohjausten sekä kotikäyntien muodossa ja 341 konsultaatiota puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Digituki järjesti tai oli järjestämässä 24 ryhmämuotoista ohjausta tai tilaisuutta, joissa kohdattiin yhteensä 315 henkilöä. Lisäksi digituki osallistui 13 muuhun tapahtumaan tai tilaisuuteen toiminta-alueellaan, joista on raportoitu oikeuksienvalvonnan kappaleessa.
Toiminnan tuloksena kohderyhmään kuuluvat henkilöt saivat ajantasaista tietoa saatavilla olevista näkövammaisten käyttöön soveltuvista digilaitteista, ohjelmistoista ja sovelluksista. Näkövammaiset ja näköongelmaiset henkilöt saivat lisää rohkeutta sekä taitoa käyttää ja oppia käyttämään heille tarkoitettuja uusia ja vanhoja laitteita, ohjelmistoja ja sovelluksia.
Äänilehtipalvelu
Saavutettavaa viestintää tekevät vapaaehtoiset äänilehtilukijat lukivat viikoittain kahdeksaa paikallislehtiä äänilehdiksi toimintakeskuksemme studioissa, kun Akaan Seutu -lehden luku siirtyi meille loppuvuodesta. Ruovedellä ja Ylöjärvellä molemmissa luettiin yhtä lehteä. Lisäksi Hämeenlinnassa luettiin äänilehdeksi lehden ilmoitustiedotteet. Lukijat lukivat Tampereen studioilla myös Silta-lehden kerran kuukaudessa, jäsentiedotteen neljä kertaa vuodessa ja Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan tiedotteet. Vuoden aikana luettiin kaikkiaan 403 lehteä. Lisäksi toimihenkilöt lukivat tarvittaessa yhdistyksen toimintaan liittyviä tiedotteita. Vapaaehtoinen kirjoitti Valkeakosken sanomien seurakuntailmoitukset aineiston Minna-julkaisujärjestelmään, muutoin lehti ilmestyy koneluettuna. Toimintakeskuksen studiossa luettiin myös kuvailutulkkeita: kahdeksan kuvailutulkattua kohdetta Messukylän kirkosta sekä kymmenen kohdetta Viinikan kirkosta.
Äänilehdet julkaistiin luetus-kuuntelussa ja kolmena äänilehtikoosteena Daisy-levyillä. Daisy-levy-äänilehtikoosteella tilaajia oli yhteensä 114 ja Daisy-levy-jäsentiedotteella 59. Luetus-kuuntelu-julkaisujen tilauksia oli yhteensä 171. Luetus-kuuntelun tilausten määrä kasvoi verrattuna vuoteen 2024. Tampereella vapaaehtoisia lukijoita oli 22, Ylöjärvellä 19 ja Ruovedellä 13. Toiminnasta vastasi äänilehtikoordinaattori.
8. Seuranta ja arviointi
Keräsimme toiminnastamme palautetta soittamalla palautekyselyn 91 toimintaan osallistuneelle jäsenelle, joista 31 oli toiminut vapaaehtoistehtävissä. Teimme palautekyselyn yhteistyökumppaneille, lääketieteen kandeille, vapaaehtoisille yleisavustajille, Näkemättä kaunis -sisällöntuottajille, digituen yksilö- ja ryhmäohjauksiin osallistuneille sekä yhdistyksemme hallitukselle ja työntekijöille. Saimme palautetta muun toiminnan yhteydessä keskusteluissa ja palaute@tsnv.fi sähköpostiin. Arvioimme toimintamme tuloksellisuutta saamamme palautteen, havainnoinnin, osallistujamäärien ja toimintojen sekä tuotosten määrien perusteella ja vertasimme näitä toimintasuunnitelman arvioihin ja edelliseen vuoteen. Lisäksi arvioimme tavoitteiden saavuttamista saavutettujen tulosten perusteella.
Tulosten mukaan toimintamme toteutui suurilta osin suunnitelman mukaisesti. Vuoden aikana alkoi uutta toimintaa ja osallistujamäärät koko toimintaa arvioitaessa oli suurempia kuin edellisenä vuonna. Merkille pantavaa on se, että kerho- ja ryhmätoiminnassa ja tapahtumissa kohtaamiskerrat eivät saavuttaneet toimintasuunnitelmissa asetettuja tavoitteita ja osittain vähenivät edellisvuoteen verrattuna. Uutta ja vaihtelevaa toimintaa ja toimintaa uusille paikkakunnille kaivataan edelleen, jolloin yhä useammalla olisi mahdollisuus osallistua ja saada uutta sisältöä arkeen.
Palautteen mukaan digituen ohjaukset olivat auttaneet itsenäisempään digilaitteiden käyttöön ja lisännyt halua oppia uutta. Ryhmäohjauksiin osallistuneet kokivat saaneensa vastauksia kysymyksiinsä ja pystyvänsä hyödyntämään oppimaansa. Sekä yksilö- että ryhmäohjausten määrä ylitti tavoitteet.
Verkostoituminen lisäsi tietoisuutta toiminnastamme ja monet tahot ottivat meihin yhteyttä, kun tarvitsivat asiantuntemusta näkövammaisasioissa. Esteettömyystyöllä pystyimme edistämään näkövammaisten mahdollisuutta toimia itsenäisemmin. Esteettömyys- ja vaikuttamistyö ei lopu koskaan, joten hyvät yhteydet esim. viranomaisiin, auttaa asioiden edistämisessä.
Viestintämme oli monimuotoista ja sen myötä tieto oli saavutettavaa. Se lisäsi yhdenvertaisuutta ja osallistumismahdollisuuksia. Yhä useampi on siirtynyt reaaliaikaisempien viestintäkanavien käyttöön usein digituen avustamana. Äänilehtipalvelu toteutui suunnitellun mukaisesti.
Työntekijöiden tekemän neuvonnan määrä lisääntyi edellisestä vuodesta. Jalkautumalla eri paikkakunnille tavoitimme henkilöitä useista kohderyhmistä. He saivat tietoa näkövammasta, toiminnastamme, näkövammaisten tukipalveluista ja toimintakeskuksemme palveluista.
Näkövammaistiedon koulutuksien osallistujamäärä nousi edellisestä vuodesta, ja osallistujat kokivat saaneensa koulutuksista hyvän tietopaketin, jolloin he voivat kohdatessaan näkövammaisen ottaa hänet paremmin huomioon.
Apuvälinepalveluun muutoksen aiheutti Näkövammaisten liiton Aviris-myymälän lakkauttaminen. Pystyimme kuitenkin pitämään näkemisen pienapuvälineiden valikoiman hyvänä. Apuväline-esittelyt eri tilaisuuksissa ja tapaamisissa ovat tuoneet asiakkaita apuvälinepalveluun. Samalla olemme saaneet myös uusia jäseniä.
Vapaaehtoistoimijat kokivat tekemänsä työn tärkeäksi ja mielekkääksi, jonka vuoksi he haluavat toimia aktiivisesti yhteisön hyväksi. He kokivat saaneensa myös itse vertaistukea ja ystäviä. Uusille yleisavustajille on tarve, joten etsivätyö jatkuu myös 2026.
9. Loma- ja kurssikeskus Koivupuisto
Yhdistyksemme omistaman Loma- ja kurssikeskus Koivupuiston toiminta jatkui yrittäjävetoisena. Yrittäjänä vuoden 2025 loppuun saakka toimi Lylyn Kapusta / Suvi Mittilä. Teimme sopimuksen Siljan Kapustan / Silja Mittilän kanssa Koivupuiston toiminnan jatkamisesta yrittäjävetoisena vuodesta 2026 alkaen. Vuoden aikana Koivupuistossa uusittiin rantasaunan puukiuas sekä pihan ja kävelyradan ohjainnarut ja niiden kiinnitykset, vaihdettiin päätalon keittiön sisäovi, huollettiin salin liukuovi, korjattiin vesikalusteita ja asennettiin valokuituyhteys.
10. Hierontakeskus Aktivo
Yhdistyksemme tuki näkövammaisten työllisyyttä ylläpitämällä Tampereen Hierontakeskus Aktivoa. Tarjosimme yrittäjille edulliset työtilat Aleksis Kiven katu 30:ssä. Aktivossa työskenteli kolme näkövammaista fysioterapia-alan ammattilaista itsenäisinä ammatinharjoittajina sekä yksi muun alan toimija.
11. Talous
Vuoden 2025 tuloslaskelma osoittaa ylijäämää 33.749 euroa. Varsinaisen toiminnan tuotot ovat olleet 13.374 euroa pienemmät kuin vuonna 2024. Henkilöstökulut ovat olleet 8.950 euroa suuremmat kuin vuonna 2024. Muut kulut ovat olleet 5.886 euroa suuremmat kuin vuonna 2024. Sijoitustoiminnan tulos on ollut 14.982 euroa enemmän kuin vuonna 2024. Tulokseen sisältyy poistoja 3.855 euroa. Toimintakeskuksen ikkunaremontin kulut olivat 29.914 eur. Koivupuiston korjaustöiden kustannukset olivat yhteensä 7.896 eur. Henkilöstökulut olivat 58 % ja muut kulut 42 % varsinaisen toiminnan kuluista.
Avustuksia saimme seuraavasti: STEA 253.111 euroa, Tampereen seudun Näkövammaisten tukisäätiö sr 85.000 euroa, Näkövammaisten liitto 31.922 euroa, Pirkanmaan hyvinvointialue 9.000 euroa, Opintotoiminnan Keskusliitto 2.587 euroa, Tampereen kaupunki 2.000 euroa, Kangasalan kaupunki 600 euroa, Lempäälän kunta 400 euroa, Vesilahden kunta 200 euroa. Saimme avustuksia yhteensä 384.820 euroa, joka on 63 % kokonaistuotoista.
Loppu.